Opintovierailu Sloveniaan

Aluekoordinaattorin tarina 

Uusia näkökulmia nuorisotyöhön

Minulla oli ollut reissukuume jo pidemmän aikaa. Koen, että aluekoordinaattorina minulla on velvollisuus myös itse kehittyä ja hakea uusia näkökulmia nuorisotyöstä työni ja osaamiseni kehittymiseksi ja tästä syystä myös eurooppalainen yhteistyö on tervetullut lisä työhöni. Niinpä LappiNYT 2.0-hankkeen kansainvälisen opintovierailun peruutuspaikat tuntuivat suorastaan taivaan lahjalta minulle! Ja eipä aikaakaan, kun löysin itseni seitsemän Lapin kunnan nuorisotyöstä vastaavan matkaseurana Sloveniaan. Reissuporukkaamme täydensi vielä Lahden kaupungin pohjoisen alueen nuorisotyön päällikkö. Opintovierailumme toteutettiin Erasmus+-rahoituksen turvin ja sen organisoi nuorisokeskus Villa Elba.

 

Opintovierailun ohjelma ja maakohtaiset nuorisotyön eroavaisuudet

Opintovierailumme ohjelma oli monipuolisesti koottu ja vierailut tukivat hyvin työtäni nuorisotyön aluekoordinaattorina, vaikka lähdinkin mukaan hieman ulkopuolisena. En kylläkään missään vaiheessa matkaa kokenut ulkopuolisuutta, oli aivan huikea porukka liikenteessä ja ainakin omasta mielestäni soljahdin joukkoon varsin sulavasti. Tutustuimme Slovenian nuorisotyöhön niin linjausten ja strategisen ohjauksen osalta kuin käytännön työn osalta esimerkiksi nuorisotiloissa ja liikkuvan nuorisotyön parissa.

Suurin ero mikä nuorisotilatoiminnan osalta näyttäytyi verraten Suomessa tehtävään työhön, oli monipuolinen toiminta, jota nuorisotyöntekijät ohjasivat nuorten osallistuessa. Nuorisotiloilla oli viikoittain säännöllisiä teemallisia työpajoja, joita täydensi isommat tapahtuma- ja projektikokonaisuudet. Kun taas meillä Suomessa monesti tuodaan esiin, että nuorisotilalla nuoren ei tarvitse aktiivisesti tehdä jotain, vaan nuorisotila on paikka, missä voi halutessaan vaan olla. Nuorisotiloja kuvataan enemmän olohuoneina, kun taas slovenialaisessa nuorisotyössä tuli esiin tavoitteellinen informaali oppiminen. Mikä taas palautti minut nuorten tieto- ja neuvontatyön äärelle. Monet työpajoista muistuttivat minusta siitä millaista tieto- ja neuvontatyötä tein aikoinaan. Jalkauduimme kouluille, nuorisotiloihin, verkkoon, tapahtumiin erilaisin teemoin ja toiminnallisin menetelmin ja tätä samaa näin nyt vierailumme yhteydessä. Nuorisotyö toteutti siellä kasvatus- ja opetustehtäväänsä nuorisotyöllisin keinoin, mutta selvästi näkyvämmin kuin mitä meillä nuorisotilatyössä tehdään.

 

Liikkuvan nuorisotyön merkitys ja kestävä nuorisotyö

Mielenkiintoista oli myös se, että liikkuva työ oli kiinteä osa nuorisotilatoimintaa. Monissa vierailukohteissa oli joko bussi tai puuhapaku, jolla jalkauduttiin laajemmalle alueelle, riippuen paikkakunnasta joko lähiöihin tai maaseudun kylille. Myös Sloveniassa vapaaehtoistyö ja opiskelijat olivat merkittävässä roolissa tämän työmuodon toimivuuteen. Suurimpana haasteena liikkuvan työn osalta kuvattiin oikean kohderyhmän tavoittaminen, liikkuvassa työssä kun tavattiin ensisijaisesti lapsia ja perheitä. Myös pohjoisen kollegat toivat tämän saman huomion esiin, Itä-Suomessakin on tähän kaikuja. Joskin tuntumani on, että nuoriakin liikkuvassa työssä kohdataan, vaikkakin selvästi pienempinä määrinä, mutta minusta tämä onkin ymmärrettävää, kun puhutaan sellaisille alueille suuntauvasta työstä, jossa ei väkimäärällisesti ole muutoinkaan suuria asukaslukuja.

Meillä Itä-Suomessa koottiin viime vuonna tietoja kestävän nuorisotyön osalta, miten se toteutuu ja mikä haastaa, millaista osaamista on ja mihin olisi syytä keskittyä. Alueellamme tuli esille, että ekologinen kestävyys on tulokulma, jonka kautta nuorisotyössä kestävyyttä ensisijaisesti tarkastellaan. Kestävän työn osalta kerrottiin kierrättämisestä, kestävistä hankinnoista, kierrätysmateriaalin hyödyntämisestä ja nuorten kirpputoritapahtumista. Opintovierailumme kohteissa tähän teemaan liittyen jokaisesta nuorisotilasta löytyi tavaroiden vaihtohuoneet tai pienemmässä nuorisotilassa vaihtonurkkaus. Tämä oli käytäntö, jota ylläpitivät niin nuoret kuin aikuiset. Muutoinkin keskusteluissa nousi esiin usein kestävä tulevaisuus ja siihen liittyvät projektit kuten omat viljelyprojektit ja tulevaisuuspajat.

 

Nuorisotyö Sloveniassa - nuorten osallisuus ja hyvinvointi

Mielenkiinnolla kuuntelin slovenialaisten nuorisotyöntekijöiden ajatuksia nuorten osallisuudesta, aktivismista ja nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollistamisesta. Eräs nuorisotila oli nuorten käytettävissä ilman työntekijää, nuorille annettiin avaimet ja he saivat käyttää tilaa pääsääntöisesti varaamalla tilan aukioloaikojen ulkopuolelta, mutta jos oikein ymmärsin, niin nuorilla oli mahdollisuus tulla tilaan myös ilman varausta. Myös Sloveniasta löytyi nuorisovaltuustorakenne, joihin joissakin hetkissä viitattiin, mutta tähän emme sen tarkemmin vierailumme aikana tutustuneet. Enemmänkin osallisuus näyttäytyi vapaamuotoisemman osallisuuden muodossa esimerkiksi nuorten omissa projekteissa, aloitteissa tai mielenilmauksissa. Näillä haluttiin tuoda esiin hyvää, jota nuorten elämässä on.

Saimme matkamme aikana myös ihan käytännön vinkkejä nuorisotyön edistämiseen. Pääsimme tutustumaan pintapuolisesti nuoriystävällinen kunta -merkkiin, joka on erillinen sertifikaatti nuorilähtöisyydestä. Tunnustus on laadittu kehittämishankkeessa yhden kunnan toimialojen toimipisteitä varten. Sertifikaatin kriteerit on laadittu nuorisotyöntekijöiden ja muiden nuorten parissa työskentelevien sekä nuorten kanssa. Nyt tätä tunnustusta haluttiin levittää myös muihin kuntiin. Meille esiteltiin myös lapsille ja nuorille suunnattu tunne- ja vuorovaikutus -kokonaisuus, joissa lapset jo eskari-iästä lähtien tekivät erilaisia harjoituksia omaan työkirjaansa. Eskari- ja alakouluikäiset lapset tekivät näitä harjoituksia koulun yhteydessä ja opettajajohtoisesti ja se kuului osana kouluun. Kokonaisuuden päätteeksi lapsille ja nuorille jaettiin todistus ohjelman läpikäymisestä. Yläkouluikäiset taas saivat osallistua harjoitusten tekemiseen vapaaehtoisesti, mutta heille oli hyötyä todistuksen saamisesta esimerkiksi työnhaussa, sillä ohjelmakokonaisuuden suorittaminen antoi lisäpisteistä.

Keskustelimme matkamme aikana monista yhteisistä huolista nuorten elämässä; luottamuksen puute tulevaisuuteen, elämän kallistuminen, elämän paineistuminen ja mielenterveyden haasteet tuntuivat olevan meille kaikille tuttuja asioita, joiden kanssa tässä hetkessä painitaan. Myös päihteidenkäyttö ja erityisesti vapettaminen nuorten, varhaisnuortenkin, keskuudessa kuulosti kovin tutulle. Yhtä lailla nuorisotyön puolustaminen tunnusti yhteiselle asialle, jonka parissa kamppaillaan kummassakin maassa. Meillä sentään nuorisotyö on ammattiala, johon on mahdollisuus saada tutkinto monissa eri koulutusasteissa, tästä saimme kovasti ihailua.

 

Kansainvälisen nuorisotyön merkitys ja ajatuksia matkalta

Slovenian opintovierailun kohteet itsessään nostivat moninaisia ajatuksia, mutta minulle matka näyttäytyi myös hienona kokemuksena Suomen sisälläkin tapahtuvan verkostoitumisen, yhteistyön ja tulokulmien jakamisen osalta. Osasin ennalta odottaa, että joitain samoja näkyjä meillä Itä-Suomessa on Lapissa tehtävän nuorisotyön kanssa, mutta kyllähän pohjoisen erityispiirteet näyttäytyvät myös nuorisotyössä; palvelut supistuvat, vaateet nuorisotyölle kovenevat ja välimatkat palveluihin sen kuin pitenevät. Ja samaan aikaan pystyimme kuitenkin jakamaan samaa yhteistä näkyä nuorisotyöstä ja sen tulevaisuudesta. Oli todella inspiroivaa tavata nuorisotyön kollegoja, nuorisotyöstä vastaavia, joille nuoret ja nuorisotyö on tärkeä ja merkityksellinen työmuoto.

Ihan vielä loppumatkasta pohdin, lentokoneemme ollessa todellinen jumbojetti, sen sisällä matkustavien kulttuurien ja kansalaisuuksien kirjoa ja siitä johdantona kansainvälisen nuorisotyön merkitystä. Kysyin viime vuoden kuntatapaamisissa, (joita siis aluekoordinaatiosta tehdään vuosittain kuntien nuorisotyöhön) kansainvälisen nuorisotyön toteutumista kunnissa ja kv-työn merkitystä. Näitä vastauksia koottiin loppuvuodesta 2023 ja esiin nousi vahvasti kansainvälisen nuorisotyön lisäävän suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Tavoitin tuon merkityksen istuessani lentokoneessa, me kaikki olimme siinä koneessa ihmisiä, tasa-arvoisia, matkalla jostain, matkalla jonnekin. Ja se oli aika vaikuttava hetki, jonka toivoisin mahdollisimman monen nuorisotyöntekijän ja nuoren kokevan.

Kv-tunnelmissa, Heta, Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattori