Nuorisotyön vetoomus

Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattorit kokosivat voimansa yhteen ja kirjoittivat yhteisen vetoomuksen nuorisotyön tuleviin leikkauksiin ja hallitusohjelman suunnitelmiin liittyen. Vetoomus lähetettiin nuorisotyönviikon aluksi Itä-Suomen kansanedustajille. Aluekoordinaattorit tuovat nuorten ja nuorisotyön äänen esiin ja ilmaisevat huolensa työn resursseista ja työn tekemisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa; ei lisätä näköalattomuutta nuorten elämään.

Vetoomus luettavissa alta!

 

Vetoomus 9.10.2023

Hyvät itäsuomalaiset kansanedustajat,

Olemme vastaanottaneet hallitusohjelman ja siihen liittyvän valtion talousarvion nuorisotyön osalta hyvin
ristiriitaisesti vastaan. Olemme nuorisotyöstä tuoneet esiin päättäjille monin eri keinoin viestiä
hyvinvointivelasta, jonka korona-aika jätti nuoriimme ja, jonka vaikutukset alkavat vasta näkyä. Tämän
myötä hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpiteitä, jotka edesauttavat tätä hyvinvointivelan kuromista.
Toimenpiteet vaativat myös resursseja, muuten ne jäävät kauniiksi ajatuksiksi. Tilanne näyttää olevan se,
että nuorisotyöstä ollaan leikkaamassa miljoonia euroja pois jo tulevan vuoden budjetin osalta, loppuja
hallituskauden vuosia ajattelemattakaan. Me nuorisotoimialana teemme työtämme jo lähtökohtaisesi aivan
liian pienillä resursseilla, jonka vuoksi on erittäin huolestuttavaa, että leikkauksia kohdistuu myös juuri tähän
toimialaan, jolla on keskeisin merkitys nuorten hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä on aivan käsittämätöntä, että
lähes olemattomista rahoista otetaan vielä pois. Tässä vetoomuksessa nuorisotyöllä tarkoitetaan kunnallista
perusnuorisotyötä, etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa.
Tutkimuksien mukaan on arvioitu (mm. VTV 2007, Hilli ym. 2017, Vauhkonen & Hoikkala 2020, Hiilamo ym.
2022), että jokainen nuoruudessaan yhteiskunnan tuille pudonnut ”syrjäytynyt” nuori maksaa
yhteiskunnallemme 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Nuorisotyöllä on yhteiskunnassamme keskeinen
rooli ennaltaehkäistä ja katkaista nuorten ajautuminen tällaiseen tilanteeseen. Itä-Suomessa on arviolta jo
nyt 10843 syrjäytymisriskissä olevaa nuorta (Nuorisotilastot.fi/2022). Nyt nuorisoalan resurssiin suorasti ja
epäsuorasti kohdistuvat leikkaukset uhkaavat asettaa tuhansia nuoria lisää samaan asemaan, palvelujen
heiketessä, kadotessa kokonaan ja ainakin niiden saavutettavuuden hankaloituessa. Tämänhetkinenkään
resurssi ei aina riitä laadukkaaseen ongelmanhoitoon, ja leikkaukset tulevat hankaloittamaan työtä
merkittävästi. On äärimmäisen tärkeää, ettei uhkakuva, jota maalailemme, tule toteutumaan ja tässä
vetoamme teihin. Älkää antako näin tapahtua.
Olemme saaneet seurata hyvinvointialueuudistuksen tuomia rankkoja haasteita, joiden vaikutukset näkyvät
nuorten elämässä. Erityisesti nämä rakenneuudistuksen tuomat vaikeudet ovat näkyneet etsivän
nuorisotyön ja työpajojen asiakkaiden osalta. Etsivät nuorisotyöntekijät ja työpajaohjaajat joutuvat
tekemään tällä hetkellä myös muiden ammattlaisten töitä nuoria kannatellen, koska esimerkiksi
lääkäriaikaa ei saada lääkäripulan vuoksi, päihdehoidon palveluja ei nuorille ole ja mielenterveyspalveluihin
ei alueellamme kerta kaikkiaan pääse jonojen vuoksi. Meille on selvää, että Itä-Suomi on
mielenterveysindeksiltään kansallisesti kaikista synkin, toive varmaan olisi muuttaa se parempaan suuntaan,
tällä hetkellä suunta ei ole se. Nuorisotyössä joustetaan, mutta rajansa on kaikella. Näin ei voi jatkua,
nuorisotyöntekijät tarvitsevat resurssit omaan työhönsä sekä toiset ammattlaiset rinnalleen, jotta voidaan
varmistua nuorten hyvinvoinnista.
Alueemme sisällä ei ole yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa, harrastusmahdollisuuksissa eikä
nuorisotyön palveluissa, valtakunnallisesti tarkasteltuna tillanne on vielä huonompi. Pitkät välimatkat, pienet
kuntarakenteet ja väestön ikärakenne syrjii nuorien mahdollisuuksia hyvinvoivaan ja tasapainoiseen
elämään, koska aina joku muu menee edelle päätöksiä ja valintoja tehdessä. Milloin alkaisimme
panostamaan lapsiin ja nuoriin? Polarisaatio näkyy nuorten ja perheiden taloustilanteessa, jolla on suoria
vaikutuksia nuorten elämään. Harrastamisen Suomen malli ei mahdollista kaikille harrastusta, koska
harrastuskyydityksistä ei olla pystytty huolehtimaan. Jos ei ole kyytiä kotiin, ei voi jäädä harrastamaan
koulun jälkeen. Lisäksi valikoima eri harrastusmahdollisuuksista riippuu paljon siitä, mitä toimijoita kunta on
saanut toimintaa järjestämään, sitten voidaan pohtia, miten laadukasta harrastamista tällainen toiminta on.
Monipuolinen nuorten vapaa-ajalla tehtävä nuorisotyö tarjoaa yhden näkökulman nuorten hyvinvoinnin
tukemiseen ja pahoinvoinnin ehkäisemiseen. Nuorisotyön resursseja ollaan yhä enemmän kohdentamassa
kouluaikaan tehtävään työhön. Luotettavalle aikuiskontaktille, nuorisotyötekijälle, on tarvetta erityisesti
vapaa-ajalla, jonka yhteydessä nuorten parissa vain harva tekee työtään. Nuoret tarvitsevat enemmän, kuin
koskaan turvallisia aikuisia kohtaamaan heitä ja olemaan läsnä nuorten omissa ympäristöissä.
Tällä hetkellä nuorten tulevaisuus näyttää pelottavalta ja näköalattomalta. Sellaista tulevaisuuttako nuorille
halutaan tarjota? Toivomme, että äänemme nuorten äänitorvena tulisi kuulluksi. Meillä on tahtotila jatkaa
keskustelua nuorisoalan tulevaisuudesta. Olisi suotavaa, ettemme tulevaisuudessa joudu korjaamaan
nuorten elämään vaikuttaneiden leikkausten seurauksia.

Nuorten ja nuorisotyön puolesta,

Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattorit

Heta Malinen, Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaattori
Ansku Kumpulainen, Pohjois-Savon etsivän nuorisotyön koordinaattori
Henna Kamppuri, Pohjois-Savon nuorten työpajatoiminnan aluekoordinaattori
Jaana Kokkonen, Pohjois-Karjalan nuorten työpajatoiminnan koordinaattori
Jenni Turpeinen, Pohjois-Karjalan etsivän nuorisotyön koordinaattori
Outi Rahikainen, Etelä-Savon nuorten työpajatoiminnan koordinaattori
Eeva Karjalainen, Etelä-Savon etsivän nuorisotyön koordinaattori