Luonnonläheisyyttä ja perhekeskeistä seikkailutoimintaa
Voimaa vanhemmuuteen -hanke on ollut mukana neljäsosan Nuorisokeskus Metsäkartanon 40 vuotista taivalta. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsiperheiden hyvinvointia perheleiritoiminnan kautta. Kymmeneen vuoteen mahtuu yli 900 perhettä, jotka ovat tulleet Metsäkartanolle voimaantumaan. Saman niemen kärkeen, jossa jo esihistoriallisena aikana on ollut asutusta. Kenties jo silloin luonnon kauneus on ollut käytännön syiden lisäksi yhtenä valintatekijänä asumusten paikkaa suunniteltaessa. Ainakin Metsäkartanoa suunnitellessa paikan valinnassa luonnon kauneus ja rauha olivat tärkeässä osassa.
Juuri luonnon ja perhetyön yhdistäminen kiehtoi ja houkutti minuakin hakeutumaan Voimaa vanhemmuuteen -hankkeen hankevastaavaksi reilu vuosi sitten. Olemmekin usein todenneet työkavereiden kanssa luonnon olevan yksi tärkeimmistä kumppaneistamme leireillä. Ja tärkeä osa Metsäkartanon taikaa.
Nuorisokeskuksissa on paljon seikkailukasvatuksen osaamista. Perhetyössä seikkailukasvatus tulee hiukan eri tulokulmasta kuin nuorisotyössä. Halusimme syventää perhetyön näkemystä, ja Voimaa vanhemmuuteen -hanke järjesti kaksi koulutusta Perhekeskeisestä seikkailutoiminnasta perhetyötä tekeville ammattilaisille.
Kouluttajina toimivat Pekka Lyytinen ja Valtteri Liimula MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiöstä. Säätiö on kehittänyt seikkailumenetelmien käyttöä perhekuntoutuksessa viimeisen 25 vuoden ajan. Pekka ja Valtteri toteuttavat perheterapiaa ja -kuntoutusta ulkona, pääosin luonnossa. Heissä yhdistyykin hienosti sekä käytännön että teorian osaaminen.
Ensimmäinen koulutuspäivä toteutettiin Metsäkartanolla keskittyen käytännön harjoituksiin. Jatkopäivän halusimme järjestää teoriapäivänä ja syventyä teemoihin teorian ja tietopohjan kautta. Päivä toikin hienosti syvyyttä aiheeseen ja koulutuksen runsas keskustelu rikastutti koulutuspäivää.
Yhtenä tärkeimpänä asiana koulutuksista jäi mieleeni ohjeistus: älä mene vanhemman ja lapsen väliin. Ei ole tarkoitus, että ohjaaja, taidoillaan ja rohkeudellaan, tekee leiriläisiin vaikutuksen, jota ihmetellään ja mietitään yhdessä vielä kuukausien päästä. Ohjaaja toimii hienovaraisesti luoden vanhemman ja lapsen välille tilaa miettiä, pohtia ja onnistua yhdessä. Ja jos sankari tai esikuva löytyykin, niin sen tulisi olla lapsen oma vanhempi, jonka kanssa yhdessä sytytettiin nuotio, pohdittiin eläinten jälkiä tai uskaltauduttiin melontaretkelle. Ja usein jo kiireetön, yhteinen aika vanhempien kanssa on lapselle todella merkityksellistä.
Turvallisuus on merkittävässä roolissa seikkailutoiminnassa. Niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen kuin henkinenkin turvallisuus. Toiminnassa on tärkeää vapaaehtoisuus, kilpailutilanteiden välttäminen sekä arvostelemattomuus. Omat motoriset tai tiedolliset taidot eivät voi olla ainoita määritteleviä tekijöitä onnistumisen kokemuksille. Seikkailutoiminnassa toimitaan joskus myös hallitun riskin kokemuksen kanssa. Me aikuiset olemme lapsille usein tärkeitä tunteiden kanssasäätelijöitä, ja seikkailutoiminta antaa tähän hienoja tilaisuuksia monella tasolla. On kuitenkin hyvin tärkeää, että seikkailutoiminnassa ei koskaan pyritä pelon kokemuksiin, vaan vältetään niitä. Sen sijaan toisten positiivinen kannustus, itsensä ylittämisen tunteet ja samaan aikaan omien rajojen tunnistaminen ja kunnioittaminen ovat tärkeässä roolissa.
Yhteys arkeen on merkityksellinen asia perhekeskeisessä seikkailutoiminnassa. Toimintaa järjestettäessä on hyvä suunnitella niin, että perheiden on mahdollista kokeilla ja ottaa käyttöön yhdessä koettuja asioita myös omassa arjessaan niin ettei sijainti tai varusteiden tai välineiden puuttuminen luo estettä. Jo luontoon yhdessä lähteminen voi olla seikkailu. Yhteinen, kiireetön luontoretki nuotiolle, luonnon monimuotoisessa ympäristössä liikkuminen, luonnon ihastelu ja ihmettely ja vaikkapa majan rakentaminen yhdessä voivat luoda ikimuistoisia päiviä.
Voimaa vanhemmuuteen hankkeen toiminnan ytimessä on myös hyvän huomaaminen. Koen, että upeiden pienten hetkien, vahvuuksien ja onnistumisen huomaaminen ja sanoittaminen luo työntekijällekin paljon lisää syvyyttä ja merkityksellisyyttä työhön. Hetkiä voivat olla vaikkapa kaunis katse ja sanat vanhemman ja lapsen välillä, lapsen luontainen kyky luonnon kauneuden kokemiseen, uskallus kokeilla uutta, sisarusten antama tuki toisilleen tai pariskunnan lempeä kosketus ja kannustus. Koen, että aitojen hetkien, joskus ihan pientenkin ja ohimenevien, huomaamisella, sanoittamisella ja ihastelulla voi antaa kuin lahjan toiselle. Pieniä helmiä matkan varrelta.
Lisätietoa Voimaa vanhemmuuteen -hankkeesta
Lisätietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntoutussäätiöstä
Kirjoittaja Sirkku Nevalainen, Voimaa vanhemmuuteen - hankkeen hankevastaava